Käytämme suhteellisen paljon aikaa sen pohtimiseen, mitä työelämässä kannattaa tehdä. Mietimme kuitenkin yllättävän vähän asioita, joita meidän ei kannattaisi tehdä ja jotka estävät meitä käyttämästä täyttä potentiaaliamme. Tässä blogikirjoituksessa käsitelläänkin asioita, joita työpäivän aikana kannattaa välttää ja miten omaa käyttäytymistä voi parantaa, jotta lopputuloksena olisi parempi työilmapiiri. Kriittinen oman toiminnan tarkastelu saattaa joskus avata silmiämme ja antaa meille vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen.
Hyvä työilmapiiri lähtee siitä, ettet työskentele vihaisena
Kun ihminen suuttuu, hän menettää usein tilanteiden hallinnan, ja näin ollen ei pysty suoriutumaan työtehtävistään samalla tavalla kuin normaalioloissa.
Vihaisuus voidaan tulkita myös emotionaaliseksi haavoittuvuudeksi. Ikävä tosiasia on, että kun on kerran saanut haavoittuvan työntekijän maineen, se on ja pysyy kauan. Viha on myös harvoin muiden syy – se syntyy jokaisen omissa aivoissa ja kukaan muu ei myöskään pysty hallitsemaan sitä.
Vältä itsesi liiallista korostamista
Vähemmän itseäsi ja enemmän muita -ajattelu johtaa yleensä menestykseen, joten muista, että kaikki asiat eivät aina pyöri ainoastaan sinun ympärilläsi. Usein kyse ei ole sinusta, vaan siitä, mitä sinusta ajatellaan. Älä myöskään painota jatkuvasti omaa älykkyyttäsi – se saattaa ärsyttää tai jopa loukata muita työntekijöitä.
Parempi työilmapiiri syntyy siis ennen kaikkea siitä, että jokainen siirtää katseen pois omasta navastaan.
Älä pimitä arvokasta tietoa
Arvokkaan tiedon pimittäminen muilta on organisaatiolle haitaksi, ja tarkoituksellinen informaation pitäminen itsellään on arvon lisäämisen vastakohta. Usein jätämme hyödyllistä tietoa kertomatta, koska emme tule ajatelleeksi, miten kyseinen tieto voisi auttaa muita.
Yrityksien pitäisikin panostaa tiedon jakamiseen antamalla sille enemmän aikaa esimerkiksi viikkopalavereissa.
Vältä tekosyitä ja vastuunpakoilua
Tekosyiden viljely tulkitaan usein niin, ettei työntekijä ota vastuuta omista tekemisistään tai itse organisaatiosta. Jos lopetamme tekosyiden viljelyn, voimme kehittää itseämme lähes kaikissa asioissa. Mikäli sinulla siis on tapana perustella vastuunpakoiluasi sanomalla ”En osaa, koska en ole tässä hyvä”, ala sen sijaan kysyä itseltäsi ”Miksen ole tässä asiassa hyvä?”.
Älä myöskään vältä vastuuta siirtämällä ongelmia muille. Mikäli et itse pysty ratkaisemaan jotain asiaa tai takerrut siihen, ettet halua korjata toisen aiheuttamaa ongelmaa, on ongelma vähintäänkin hyvä tuoda muiden työntekijöiden tietoisuuteen ratkaisun löytämiseksi.
Älä suosi tiettyjä työntekijöitä
Tämä pätee erityisesti, mikäli työskentelet johtavassa asemassa, sillä tiettyjen henkilöiden suosiminen saattaa johtaa työntekijöiden epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Arvioi siis ihmisiä sen mukaan, kuinka he suoriutuvat työssään, älä sen mukaan, paljonko he sinusta pitävät.
Älä tuomitse viestintuojaa
Kuten vanha sanontakin menee, don’t shoot the messenger. Yleensä viestintuoja yrittää vain auttaa, joten vihan kohdistaminen häneen on silkkaa tyhmyyttä. Vaikka ikävän asian kuuleminen saattaa aiheuttaa negatiivisen tunnekuohun, haukkumisen sijaan kiitä viestintuojaa tiedosta ja kysy, mitä asian suhteen kannattaisi tehdä. Yleensä viestintuoja on nimittäin ehtinyt jo miettiä asiaa, ja näin ollen hänellä saattaa olla tarjottavana valmiita ratkaisuja.
Peilaa ohjeita omaan käyttäytymiseesi
Näin lopuksi kysykin itseltäsi: Mitä yllä mainittuja tapoja käytän liikaa? Miksi päätän tehdä niin? Miten se vaikuttaa suorituskykyyn ja tulokseen? Pohdi omaa käytöstäsi ja mieti, mitä sinä voisit tehdä toisin, jotta työpaikallasi olisi tulevaisuudessa parempi työilmapiiri.
Markus Seppänen
Teksti perustuu Marshall Goldsmithin kirjaan “What Got You Here Won’t Get you There” sekä kirjoittajan omiin havaintoihini siitä, miten huonosti yleensä niin järkevät ihmiset voivat käyttäytyä.
