Vuorovaikutustaidot työpaikalla vaikuttavat työviihtyvyyteen

Jokainen päästää välillä suustaan sammakoita, mutta kun niistä alkaa muodostua tapa, voi se vaikuttaa työpaikkaviihtyvyyteen. Tässä blogikirjoituksessa annammekin muutamia käytännön vinkkejä siihen, miten jokainen voi muuttaa omaa käyttäytymistään niin, että tuloksena ovat parempi kommunikaatio ja parempi työpaikka.

Vuorovaikutustaidot lähtevät siitä, että sanot kiitos ja anteeksi

Ilmaise katumusta ja kiitosta: tunnusta, kun olet väärässä ja kiitä, kun siihen on aihetta. Pahoittelu ja kiittäminen tekevät ihmeitä suhteille työkavereihisi – ja kiittämättä jättäminen nyt vain yksinkertaisesti on huonoa käytöstä. Parempi kommunikaatio lähtee yksinkertaisista käytöstavoista.

Aina ei kannata voittaa

Joka keskustelua tai väittelyä ei tarvitse, eikä voi, voittaa. Henkilölle, joka haluaa aina olla oikeassa, on saksaksi paljonpuhuva sana: besserwisser – ja kaikki tietävät, ettei besserwissereistä tykätä.

Aina ei myöskään tarvitse kritisoida jok’ikista asiaa vain pakonomaisen kommentoinnin ja lisäarvon antamisen takia. Kommentoimalla toisen ideaa voit mahdollisesti antaa viisi prosenttia lisää arvoa keskusteluun, mutta tämä saattaa alentaa kommentin kohteena olevan henkilön luovuutta tulevaisuudessa 50 prosentilla. Sen sijaan, että haavoitat toisen omistautumista, pelkkä kehuminen saattaa joskus olla parempi ratkaisu.

Opettele vastaanottamaan ja antamaan palautetta

Jos pyydät työkaveriasi arvioimaan suoritustasi kriittisesti, hyväksy myös toisen kommentit arvostelematta niitä. Kritiikkiin ei aina tarvitse reagoida puolustautumalla, varsinkin, jos on sattunut pyytämään palautetta itse.

Hyvät suoritukset kannattaa myös huomioida positiivisella palautteella, sillä ihmisiä kannattaa kannustaa tekemään jatkossakin hyviä suorituksia. Älä myöskään haali kunniaa asioista, joista se ei sinulle kuulu.

Pyri eroon negatiivisuudesta 

Negatiivisia ihmisiä vältellään, eikä heitä lopulta edes pyritä auttamaan. Näin ollen vältä aloittamasta vastauksiasi kieltävillä ilmaisuilla kuten ”ei” tai ”mutta”, sillä tämä saatetaan tulkita helposti niin, että haluat osoittaa itsesi olevasi oikeassa ja muiden väärässä. Kyseinen kommunikaatio tappaa keskustelujen luovuuden, eikä tuloksena synny mitään rakentavaa. Vaikka toisitkin keskusteluihin erilaisia vaihtoehtoja ja näkökulmia, yritä kuitenkin ylläpitää positiivisuutta negatiivisesti vastaamisen sijaan.

Vältä tuhoisien kommenttien antamista

Moni saattaa luulla, että sarkasmi ja nokkelat kommentit antavat meistä terävän kuvan. Mikäli kuulut tähän joukkoon, sinun kannattaa kysyä itseltäsi seuraavat kysymykset: Auttaako kommenttini asiakasta? Auttaako kommenttini yritystäni? Auttaako kommenttini toista osapuolta? Mikäli vastaus on ei, jätä letkautus sanomatta.

Vuorovaikutustaidot ovat siis asia, jota jokainen voi kehittää jatkuvasti. Näillä askelilla pääset jo pitkälle.

Markus Seppänen